Viinistä tisleeksi 

Konjakin valmistuksessa jokainen vaihe on lailla säädelty rypäleistä aina pulloon saakka.

Viinisato korjataan syys- lokakuussa. Konjakin perusviini valmistetaan valkoisista rypäleistä. Lain mukaan rypäleinä saa käyttää rajoituksetta ugni blancia, folle blanchea tai colombardia. Yleisin rypäleistä on ugni blanc, joka kattaa 90 prosenttia alueen viinitarhoista. Myöhään kypsyvän lajikkeen ominaisuudet, napakka hapokkuus ja alhainen alkoholipitoisuus, ovat konjakin valmistukselle otollisia. Viini käytetään noin 7-9 tilavuusprosentin vahvuiseksi. Ja sitten tislataan.

Tislaaja on tärkeä henkilö konjakin valmistusprosessissa. Kaikilla konjakkitaloilla ei ole omaa tislaajaa, niinpä alueella työskentelee monia nk. kiertäviä tislaajia.

Lain mukaan tislauksen saa aloittaa heti viinin valmistuttua, mutta yleisimmin tislaus aloitetaan marras-joulukuussa ja viimeinen tislauspäivä on maaliskuun viimeinen. 


Perinteinen tislauspannu porisee Cognacissa marraskuusta maaliskuun loppuun. Kuva©BNIC/Gérard Martron.

Viini tulee tislata kahteen kertaan pannutislausmenetelmällä perinteisissä, kuparisissa tislauspannuissa (l’alambic charentais). Tislauksen tulee, jälleen lain mukaan, tapahtua puulla tai kaasulla, ei missään nimessä sähköllä tai öljyllä.

Tilaus kestää ympäri vuorokauden, minkä vuoksi tislaajat majoittuvat tislaushuoneisiin voidakseen kahden tunnin välein seurata tislauksen etenemistä.

Ensimmäinen tisle (brouillis) on vahvuudeltaan 28-32 prosenttista.  Toisessa tislauksessa (la bonne chauffe) tisleestä otetaan konjakkia varten kypsymään vain sydän (coeur), joka on alkoholipitoisuudeltaan maksimissaan 72 tilavuusprosenttia. Viinin pää (tête) ja häntä (queue) otetaan talteen myöhempää käyttöä varten.