Konjakin valmistusalue

Konjakin valmistuksen alue (La Région Délimitée du Cognac) määriteltiin vuonna 1909 ja ollut nk. alkuperämerkintä (Appéllation Contrôlée d’Origine), joka takaa nimen käytön ainoastaan tällä alueella valmistetulle juomalle.

Valmistusalue sijaitsee Charente-Maritimen ja osittain Charenten hallintoalueella Lounais-Ranskassa. Alueeseen kuuluu lisäksi muutamia kuntia Dordognesta ja Deux-Sèvrestä sekä myös saaret Île de Ré ja Île d’Oléron.
 
Yli miljoona hehtaaria käsittävästä alueesta noin 80 000 hehtaaria on viinitarhoja, joiden sato käytetään 95-prosenttisesti konjakin valmistukseen.
 
Alue on jaettu kuuteen maaperältään ja ilmastoltaan erilaiseen ala-alueeseen; Grande Champagne, Petite Champagne, Borderies, Fins Bois, Bons Bois ja Bois à Terroir/Bois Ordinaires. Jako perustuu geologi Henri Coquand’n vuonna 1860 tekemään maaperätutkimukseen. Alueen maaperä on yleisesti ottaen hyvin kalkkipitoista, mikä vaikuttaa olennaisesti konjakin laatuun.

Konjakille nimensä antanut pieni Cognacin kaupunki sijaitsee aivan alueen sydämessä. Cognacin kaupungin merkityksestä nimikkotuotteelleen kertoo se, että mitä lähempänä kaupunkia alue sijaitsee, sitä parempaa konjakkia se tuottaa tai mitä kauempana kaupungista alue sijaitsee sitä nopeammin sen tisleet kypsyvät.


Kuusi aluetta antaa raaka-aineen konjakille. Kuva:©BNIC

Ugni blanc –rypäleestä syntyy parasta konjakkia. Kuva ©BNIC/Stéphane Charbeau

Niinpä arvostetuimpana alueena pidetäänkin Grande Champagnen ja Petite Champagnen alueita, jotka sijaitsevat Cognacin kaupungin eteläpuolella. Näiden alueiden nimet mainitaan myös aina pullon etiketissä.

Näillä kahdella alueella ei ole mitään tekemistä pohjoisemmasta, Champagnen alueelta tulevan samppanjan kanssa, vaan sana champagne (muinaisranskassa champaigne) tulee latinan kielen sanasta campania, joka tarkoittaa viljeltyä maata, metsätöntä aluetta. Toinen selitys on että sana tarkoittaa kalkkia, jota löytyy runsaasti myös samppanjan valmistusalueen maaperästä.

Borderies- alueen konjakit ovat tyyliltään voimakkaita, pyöreitä ja pehmeitä; sekoituksessa ne antavat konjakeille ryhtiä. Muut alueet tuottavat nopeasti kypsyviä konjakkeja, jotka taas tuovat sekoitukseen kypsyyttä.