• joulu 654x320

Joulu

Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi

Joulukuun 21. päivä on Tuomaan päivä, josta katsotaan suomalaisen joulun vieton alkavan. Joulun päätöspäiviä on kaksikin – joko loppiainen 6. päivä tammikuuta tai Nuutin päivä 13. tammikuuta.

Kun tulis joulu että sais yölläkin syödä

Joulu. Siihen sanaan liittyy yhtä monta muistoa ja tunnelmaa kuin on ihmisiä. Joulu on kalenterimme juhlista ehdottomasti tärkein. Joulu on perheen ja kodin juhla. Aina kun se on mahdollista.

Joulun valmisteluun liittyy paljon tunteita. Tutkimuksen mukaan jouluna neljä viidestä haluaa antaa aikaa läheisille. Joulu onkin perinteiden säilyttämisen ja lapsuuden tunnelmien aikaa. Yleensä joulutavat periytyvät isältä pojalle – tai pikemminkin äidiltä tyttärelle, sillä naisethan ne joulun tekevät.

Yksinäiselle ihmiselle joulu voi olla tuskallista aikaa. Jotkut taas valitsevat vapaaehtoisesti yksinäisen joulun, ja perinteistä voi nauttia toki yksinkin. Yksin ei kuitenkaan ole pakko jäädä, sillä monet hotellit ja ravintolat tarjoavat yksinäisille erilaisia joulunviettomahdollisuuksia. Myös erilaiset yhteisöt kutsuvat yksinäisiä viettämään joulua yhdessä. 

Vaikka suurin osa suomalaisista ei pidäkään joulun kristillistä sanomaa tärkeänä, kirkollisena juhlana joulu on edelleen tärkeä. Silloin vietetään Jeesuksen syntymäjuhlaa, joka tuo jouluun oman herkän elementtinsä. Kirkossa käynti kuuluu monen ohjelmaan jouluna, ehkä ainoan kerran vuodessa.

Monen mielestä joulusta on tullut ensisijaisesti kulutusjuhla, joka korostaa lahjoja ja ökysyömistä ja -juomista. Vastuullisuus näyttäisi kuitenkin olevan kasvussa joulun kulutuskäyttäytymisessä ja sinivalkoiselle joululle näyttäisi olevan sosiaalinen ja taloudellinen tilaus.

 Suomalaisen Työn Liiton teettämän joulututkimuksen mukaan suomalaisten mielestä vastuulliseen kuluttamiseen kuuluu se, että hankitaan asioita vain tarpeen mukaan. Elintarvikkeiden ja palveluiden hankinnoissa vastuullinen kuluttaja suosii ekologisia seikkoja ja suomalaista alkuperää. 

Joulu on hiljentymisen, pysähtymisen ja rentoutumisen aikaa. Kun on oikein urakalla valmisteltu joulua, siitä pitää myös osata nauttia.


Joulun perinteistä ja tavoista

Adventti
Adventus Domini (lat.), Herran tuleminen tarkoittaa kirkkovuoden ensimmäisiä viikkoja ennen joulua. Adventtisunnuntait ovat neljä joulua edeltävää sunnuntaita. Tänä vuonna ensimmäinen adventtisunnuntai eli nöyrtymisen adventti (Adventus humiliationis) oli 27.11. ja se on suosituin kaikista adventeista. Silloin kirkoissa lauletaan ylistyshymni ilolle ”Hosianna Davidin poika, kiitetty olkoon hän”. Ensimmäisen adventin aihe liittyy palmusunnuntain ja pääsiäisen tapahtumiin, jolloin Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin.

Toisen adventtisunnuntain, kunnian adventin (Adventus glorificationis) aiheena on Kristuksen tuleminen kunniassaan aikojen lopulla (eli siis toinen tuleminen).

Kolmantena adventtisunnuntaina, hengen adventtina (Adventus spiritualis) puhutaan Johannes Kastajasta ja hänen kehotuksestansa katumukseen ja parannukseen.

Neljäs adventtisunnuntai, pyhä adventti (Adventus sanctificationis) on niin kuin monilla muilla kirkoilla, omistettu Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa vuodesta 2000 alkaen Marialle, Herran äidille, jotta se erottuisi selkeämmin kolmannesta adventista.

Joulukalenteri
Joulukuun 1. päivä on jokaisessa lapsiperheessä jännittävä päivä; silloin saa avata ensimmäisen luukun Joulukalenterista – ja sen jälkeen joka päivä jouluaattoon saakka.

Joulukalenteri tai adventtikalenteri tuli Suomeen vasta 1940-luvulla ja on vakiinnuttanut roolinsa joulun odotuksessa. Lapsille mieluisimpia ovat kalenterit, joiden taskuista löytyy yllätyksiä tai nameja sisältävät kalenterit.

Media-ajan lapsia jouluntuloon johdattelevat television joulukalenteriohjelmat ja Internetissä tarjontaa on runsaasti. Myös aikuiset voivat lähetellä toisilleen kätevästi jonkun monista tarjolla olevista nettijoulukalentereista, jotka löytyvät netistä hakusanalla ”joulukalenteri”.


Lahjojen hankinta
Joululahjaperinne juontaa alkunsa jo antiikin Roomasta, jossa isäntien tuli järjestää pitoja orjilleen ja antaa heille lahjoja.
Suomessa lahjoja alettiin jakaa varakkaissa perheissä 1700-luvulla. 1800-luvulla lahjojen antaminen yleistyi, ja tuolloin itse valmistettuja lahjoja pidettiin erityisessä arvossa.
Teollistumisen ja ihmisten vaurastumisen myötä lahjaksi on alettu antaa mitä moninaisimpia tavaroita.

Nykyisin joululahjat ostetaan lähestulkoon aina valmiina. Jotkut onnelliset saavat toki edelleen lahjaksi mummon, tai jonkun muun näppäräsormisen sukulaisen tai tuttavan kutomia sukkia, pipoja ja kaulaliinoja. Itse tehty lahja on taas arvossaan.

Suomalaisen Työn Liiton Suomalainen joulu 2012 – tutkimus paljastaa, että joulu on ylivoimaisesti suurimmalle osalle suomalaisista mieluinen ja merkityksellinen juhla, mutta joulun kristillinen sanoma ei ole kovin tärkeä. Rauhoittuminen, loman vietto ja läheisiltä saatu aika ovat joulun toivelistan kärjessä. Osan mielestä suomalainen joulu on tosin liian kulutuskeskeistä ja stressaavaa kaikkine siihen liittyvine velvollisuuksineen. 

Tänä vuonna joululahjoihin ja muihin jouluhankintoihin käytetään rahaa keskimäärin 400 euroa per henkilö eli kuitenkin jo vähemmän kuin viime vuonna, jolloin rahaa arveltiin kulutettavan 465 euroa. Joululahjojen osuus tästä on noin 70 %. 

Lahjan antajien ostopäätöksiin vaikuttavat eniten sopivuus ja saajan toive. Sen jälkeen tulevat laatu, hinta ja pitkäikäisyys. Kotimaisuus on vasta sijalla viisi, joskin kotimainen alkuperä mainitaan nyt selvästi useammin kuin edellisenä vuonna. 
Kirjat, lehdet ja herkut kuuluvat edelleen suosituimpiin lahjatoiveisiin. 

Lahjojen hankintaan liittyvää stressiä voi vähentää hankkimalla lahjoja pitkin vuotta. Jouluaattona juuri ennen kauppojen sulkeutumista tehdyt ostokset ovat yleensä kalleimmat, koska silloin tulee tehdyksi hätähankintoja. Lahjan tarkoitus kun on kuitenkin olla saajalleen mieluisa ja käyttökelpoinen. 

Jos lahjojen hankinta jää viime tippaan, kirjoita vaikka kortti, jossa kerrot rakastavasi sen saajaa ja anna se hänelle hellästi halaten. Sitähän enemmistö meistä pari vuotta sitten tehdyn joulututkimuksen mukaan haluaa.

Lahjaksi aikuisille voi mainiosti hankkia vaikkapa pullon viiniä, portviiniä, viskiä tai konjakkia. Niitä löytyy Alkosta kauniisiin joulupakkauksiin paketoituna.

Joulukortit
Joulukorttien lähettäminen on kuulunut suomalaiseen jouluun 1870-luvun alusta lähtien ja tapa yleistyi 1920-luvulla. Itse joulukorttiperinne on kotoisin Englannista, jossa ilmestyi ensimmäinen painettu joulukortti vuonna 1843.

Perinteisiä joulutervehdyksiä, kuten joulukorttien lähettämistä suositaan myös Suomessa, naiset keskimääräistä enemmän. Suomessa lähetetään jouluna yli 50 miljoonaa joulukorttia. Nykyajalle ominaiseen tyyliin postissa lähetetyn konkreettisen kortin rinnalle ovat tulleet nettikortit ja tekstiviestitervehdykset.

Paras joulukortti on, muodosta välittämättä, se joka on lähetetty rakkaudella ja ystävyydellä. Ilahduttavin ja varmasti arvostetuin joulukortti on omin käsin askarreltu.

Joulukortti kuuluu toki myös bisnesmaailmaan, jossa se on lähinnä vain korrekti tapa ilman sen suurempaa sisältöä. Yhä useammat yritykset korvaavatkin joulukortin lahjoituksella hyväntekeväisyydelle.

Joulukortit postitse edullisimmalla hinnalla (0,60 e) tulee lähettää viimeistään torstaina 13.12.2012. Kortit voi postittaa vielä 2. luokassa (0,70 euroa) maanantaina 17.12.2012 ja 1.luokassa (0,80 e) tiistaina 18.12.2012. 

Pikakirje ja Korusähke ehtivät kaikkialle Suomeen vielä torstaina 20.12.2012.

Joulutervehdykset voit jättää kirjelaatikkoon, postiin tai erilliseen joulutervehdysten keräilypisteeseen. 


Joulusiivous
Joulusiivous kuuluu suomalaiseen perinteeseen. Vuoden 2008 Suomalainen joulu – tutkimuksen mukaan siihen panostetaan kolmanneksi eniten jouluvierailujen ja joululahjojen hankinnan jälkeen.
Joulusiivouksella ei kannata itseään kuitenkaan piinata piippuun. On hyvä muistaa sanonta ”siivoa kaappi vain jos aiot viettää joulusi siellä”.

Jouluruoat ja leivonnaiset
Jokaisella perheellä on oma jouluruokaperinteensä, joka usein siirtyy katkeamatta sukupolvelta toiselle. Jouluruoat vaihtelevat myös maakunnittain; jossain syödään jouluhaukea, jossain ehdottomasti ei. Yhä useampi  hakee nykyisin joulun valmisteluun Internetistä. Huomattavasti eniten verkosta etsitään tutkimuksen mukaan joulun ruokareseptejä. Seuraavana tulevat joulun aikataulut, tiedot joulun tapahtumista ja joululaulut. Ks. www.suomalainenjoulu.fi.

Yleensä suomalaiseen joulupöytään kuuluvat rosolli, erilaiset sillit ja graavikala, joulukinkku, lanttu- ja porkkanalaatikko, imelletty perunalaatikko, lipeäkala valkokastikkeen ja keitettyjen perunoiden kanssa. Lisäksi monissa perheissä pöytään katetaan mätiä lisukkeineen, maksalaatikkoa ja erilaisia liha/kalapateita. Riisipuuro ja ”sekametelisoppa” eli kuivatuista sekahedelmistä rusinoiden kanssa keitetty löysä kiisseli on joulun perinnejälkiruoka. Jouluruokapöydästä kasvisruokailijakin löytää itselleen riittävästi syötävää.

Joulutortut, rusinapulla ehkä sahramilla maustettuna, piparkakut ja englantilaistyyppiset hedelmäkakut kuuluvat jouluun. Joulun leivonnaiset on hyvä paistella ajoissa kiireen välttämiseksi ja vaikka pakastaa ne.
Hedelmäkakun leipominen on ehdottomasti aloitettava jo hyvissä ajoin ennen joulua, jota se ehtii ”vetäytyä” kunnolla.

Vaikka ei sattuisi olemaan ”jauhopeukalo”, ei syytä huoleen ole, sillä kaikkea saa nykyisin myös valmiina kaupasta. Joulumyyjäisten antia kannattaa myös käyttää hyväksi. Niistä löytyy kotitekoisia leivonnaisia ja muita jouluruokia.

Ruokakulttuurin kehittyminen ja kansainvälistyminen on tuonut myös suomalaiseen joulupöytään monia uusia ruokalajeja. Kalkkuna yleistyy, ruotsalaisten suosikit janssoninkiusaus, lihapullat ja prinssinakit maistuvat suomalaisenkin suussa. Joululeivonnaisten joukkoon ovat ilmestyneet italialainen joulukakku pannetone, ranskalainen jouluhalko ja saksalainen Stollen-joulupulla.

Juomien valinta
Alkoholi kuuluu monen suomalaisen jouluun. Ainakin jos Alkon tilastoja uskoo; myynti monopolikaupoissa on joulun alla vilkkainta.

Glögillä aloitetaan jo heti pikkujouluna ja mausteinen juoma maistuu joulun aikaan milloin vain. Tervetulojuomana pipareiden, pähkinöiden ja mantelien kanssa se lämmittää tunnelman heti alkuunsa. Maistuvia glögiohjeita täältä >>> Esim. Omenagögi, Appelsiini-portviiniglögi.

Perinteinen joulujuoma on kuitenkin kotikalja, joka joissakin perheissä tehdään edelleen itse. Kotikaljaa saa myös valmiina kotikaupasta keskioluiden kanssa ja jos vahvempaa oltta mielii, sitä löytyy Alkosta. Panimot panevat jouluksi monenlaisia erikoisoluita, joita kannattaakin maistella jouluruokien kyytipoikana.

Jos joulupöydässä on suolakalaa, myös snapsi voi olla paikallaan. Mausteiset akvaviitit tai puhdasmakuinen vodka - makumieltymysten mukaan sopivat suolaisten kyytipojaksi

Portviini on jouluinen juoma; se sopii paitsi sinällään siemailtavaksi, myös jouluisten maustekakkujen ja suklaan kanssa. Portviinipullo on myös mieluinen lahja viininystävälle.

Suomalainen joulupöytä monine erilaisine ruokineen on haasteellinen viinien suhteen. Olemme maistelleet puolestasi viinit perinteisille suomalaisille jouluruuille, katso tästä >>>
 

Joulukuusi ja muu kodin koristelu

Joulukuusiperinne on tullut Suomeen Saksasta. Meillä se vakiintui joulukoristeena 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Suomalainen joulupuu on mieluiten Suomen metsässä kasvanut, havuntuoksuinen kuusi. Maalla kuusi noudetaan usein omasta metsästä, kun kaupunkilaisten on tyytyminen kuusikauppiaiden antiin. Ensimmäiset kuusenmyyjät ilmestyvätkin taajamiin jo hyvissä ajoin ennen jouluaattoa. Jos kuusen oston jättää aattoon, saattaa joutua toteamaan, että kauppiaat ovat jo karauttaneet joulun viettoon omiin koteihinsa.
Kuusi on yhä useammin myös ulkomailta tuotu, kasvatettu kuusi. Myös tekokuuset ovat kehittyessään saaneet yhä suuremman suosion monivuotisen käyttönsä ja roskaamattomuutensa ansiosta.
Joulukuusi koristellaan yleensä samoilla koristeilla vuodesta toiseen. Rakkaimpia koristeita ovat monessa kodissa mm. itse tehdyt tai lasten pienenä tekemät, paperikoristeet, lippusiimat jne. Kuusessa oli ennen aina elävät kynttilät, nykyisin yhä useammin sähköiset korvaavat ne jo turvallisuutensakin vuoksi.
Joulukuusi kannetaan ulos loppiaisena tai ainakin pian sen jälkeen.

Joulun perinteiset kukat
ovat punainen ja valkoinen joulutähti, amaryllis eli ritarinkannus, hyasintti ja tulppaanit. Uusimpia tulokkaita ovat valkoinen ja punainen tulilatva, vaaleanpunainen joulutähti ja valkoinen vuokkomainen jouluruusu.
Näyttävät kukka-asetelmat kuuluvat jouluun ja ovat myös haluttu ja mieluisa joulutervehdys ystäville tai liiketuttaville.
Joulukukistakin kannattaa pitää hyvää huolta, jotta ne ilahduttaisivat koko joulun ajan. Joulutähti ei siedä kylmää eikä liikaa kastelua. Hyasintit kannattaa ostaa nuppuisina eikä niitäkään pidä kastella. Liika vesi kasvattaa vartta hyasintin lisäksi myös tulppaaneilla. Amaryllikset on hyvä hankkia nuppuisina hieman ennen joulua, jotta ne avaisivat kukkansa juuri oikeaan aikaan.

Kynttilät kuuluvat jouluun. Lämmin, elävä valo luo tunnelmaa kotiin. Kynttilöiden kanssa täytyy olla varovainen, niitä on vahdittava kaiken aikaa.

Ulkovaloilla ja lyhdyillä
saadaan tunnelmaa myös pihapiiriin. Niiden käyttäminen on yleistynyt ja tarjonta lisääntynyt.

Joulun väri on perinteisesti punainen, mutta myös vihreä valkoiseen, kultaan tai hopeaan yhdistettynä näkyy mm. joulun tekstiileissä ja koristemateriaaleissa.
Kotiin saadaan joulutunnelmaa jo ihan pienillä elementeillä, kodin ei tarvitse jouluna näyttää rihkamakaupalta, ellet sitten itse niin halua. Koska makuja on monia, on paras jättää päätös jokaiselle koristelijalle. Elementtejä ei puutu, kaupat ovat joulutavaraa pullollaan.

Joulun ikkunakoristeista kynttelikkö ja valaistu joulutähti ovat yleisimmät. Punaisena hohtavalle joulutähdelle ja punaiselle kynttelikölle valkoisin kynttilöin löytyy jo runsaasti vaihtoehtojakin.

Ovikoriste on aika tuore ilmiö, Amerikasta peräisin oleva tapa. Ovikranssin voi tehdä itsekin, jos on viitseliäs.

Himmeli edustaa aidointa suomalaista jouluperinnettä, koska se on kotimainen koriste. Olki on kuulunut ennen joulunvieton koristeluun olennaisena osana, mutta näkyy nykyään vain harvoissa kodeissa. Himmelin valmistuskursseja on tarjolla monissa kaupungeissa.

Jouluseimi edustaa koristeista joulun kristillistä puolta, sillä on vahvasti katolilainen tausta, mutta on yleistymässä myös luterilaisissa kodeissa. Seimi kuvaa pyhää perhettä, äitiä, isää ja lasta. Lisäksi seimeen kuuluu paimenia, kolme tietäjää sekä enkeli, mukana voi olla eläimiäkin.


Aattoaamun puurohetki

Monissa perheissä jouluaatto aloitetaan joulupuurolla joko oman perheen tai laajennetun lähiperheen kesken. Pari voileipää, riisipuuroa kanelin ja sokerin sekä maidon kera, ehkä joulutorttu ja kahvia, käynnistävät aattopäivän puuhat mukavasti. Samalla voidaan myös vaihtaa lahjat niiden kanssa, jotka eivät aattoiltana ole mukana. Ja puurossa on tietysti piilotettuna se kuuluisa manteli, jonka saajalle manteli tuo onnea ja lupauksen naimisiin pääsystä. Toisen uskomuksen mukaan mantelin saajan toive, jota hän ei saa kertoa muille, toteutuu.


Joulurauha

Kello 12.00 jouluaattona julistetaan Joulurauha Suomen Turussa. Joulurauha on kristillisten maiden perinne, jonka mukaan juhlapyhien aikana on ponnisteltava tavallista enemmän yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi. Kirjoittamattoman lain mukaisesti sotatoimet pyrittiin keskeyttämään, ja rauhanajan rikkomuksista annetut tuomiot olivat ankarampia kuin muulloin. Perinne juontaa juurensa jo 1300-luvulta. Julistus luetaan Brinkkalan talon parvekkeelta ja se radioidaan ja televisioidaan muualle Suomeen. Ensimmäisen kerran se lähetettiin myös internetin kautta vuonna 2006. Tilaisuuden lopuksi lauletaan Maamme-laulu ja soitetaan Porilaisten marssi.

Huomenna, jos Jumala suo,
on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla;
ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla
kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään
sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään,
sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulujuhlaa jollakin
laittomalla taikka sopimattomalla käytöksellä häiritsee,
on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen
rangaistukseen, jonka laki ja asetukset kustakin rikoksesta
ja rikkomuksesta erikseen säätävät. Lopuksi toivotetaan kaupungin
kaikille asukkaille riemullista joulujuhlaa.
 
I morgon, vill Gud,
infaller vår Herres och Frälsares nåderika födelsefest;
och varder förty härigenom en allmän julfred kungjord och påbjuden,
med åtvarning till envar att denna högtid med tillbörlig andakt fira,
och i övrigt iakttaga ett stilla och fridsamt uppförande,
emedan den, som häremot bryter samt julhögtiden
genom något olagligt eller otillbörligt förfarande oskärar,
gör sig under försvårande omständigheter förfallen till det straff,
lag och författningar för varje brott och överträdelse särskilt påbjuda.
Slutligen tillönskas stadens samtliga invånare en fröjdefull julhelg.

 

Joulukirkko

Joulukirkossa käydään joko aattoiltana ennen hautausmaalle menoa ja tai aikaisin joulupäivänä. Ennen vanhaan kirkkoon mentiin rekikyydillä hevosten vetämänä. Tätä perinnettä on elvytetty joillakin suomalaisilla paikkakunnilla. Joulukirkkojen aikataulut löytyvät oman seurakuntasi nettisivuilta ja yleensä paikallisista lehdistä.

Haudalla vierailu

Aattoillan jo hämärtyessä on tapana mennä hautausmaalle sytyttämään kynttilät omaisten, ja joskus myös ystävien, haudoille. Kynttilämeri valkoisessa (toivottavasti) talvimaisemassa on kaunis näky ja käynti hautausmaalla ovat omiaan rauhoittamaan sielun ja mielen joulun vastaanottamiselle.

Joulupäivällinen

Aattoillan kohokohta on ruokailu. Monessa perheessä on tapana lukea Jouluevankeliumi ennen aterioinnin aloittamista. Joulupöydässä istutaan pitkään ja hartaasti. Ainoat, joille ruoka ei aattona maistu, ovat lapset, jotka odottavat jo malttamattomasti oman joulunsa kohokohtaa; joulupukkia ja/tai lahjojen jakoa.
Jouluruokaa on tapana nauttia myös joulupäivänä ja Tapaninpäivänä. Jouluruokaan ei taideta kyllästyä vaikka sitä syötäisiin pikkujouluista isoon jouluun saakka. Oi jospa ihmisellä ois joulu ainainen…

Joulupukki/Tontut/Lahjojen jako

Suomalaista pukkiperinnettä edustavat tapanin- ja nuutinpukit. Ne olivat sarvin ja tuohinaamarein varustettuja pelottavia olentoja, jotka kulkivat talosta taloon, mutta eivät tuoneet lahjoja. Lempeän Nikolauksen tyyppinen, lahjoja tuova joulupukki, joka asuu Korvatunturilla, alkoi vierailla kodeissa vasta 1927. Olipa pukki kuinka lempeä olento tahansa, moni muistaa lapsena pelänneensä pukin tuloa kuollakseen. Pukille esittäydytään edelleen kohtaloa uhmaten ja pelosta väristen, lahjakontti kun on kuitenkin niin houkutteleva…
Mutta saadakseen lahjoja on pitänyt olla kiltti jo pitkään ennen joulua; joulupukin pikkuapulaiset tontut ovat nimittäin kurkistelleet ikkunoiden takana ja tehneet merkintöjä mustiin kirjoihinsa.
Lasten joulun kohokohta rassaa perheen pienimpiä, ja aikuisia, niin suuresti, että monissa lapsiperheissä pukin vierailu ja lahjat hoidetaan pois ohjelmasta heti alkuillasta, niin että aikuiset voivat nauttia rauhassa jouluateriastaan.
Aikuisten joulussa joulupukkia tuskin enää odotellaan, vaan lahjat on jo asteltu kuusen juurelle koristelun yhteydessä ja jaetaan sopivana ajankohtana illan mittaan.

Joulupukkibisneksessä pyörii myös paljon epämääräisiä toimijoita. Paras joulupukki on isä tai ukki tai kuka tahansa sukulainen, joka kummallisesti katoaa juuri lahjojen jaon ajaksi. Joulupukkivarusteet voi tehdä itse tai hankkia valmiina kaupasta.

Jos haluaa tilauspukin, kannattaa ottaa yhteyttä mm. paikallisiin partiojärjestöihin tai Lions-klubeihin. Viime jouluna avattiin netissä www.joulupukkipalvelu.fi - verkkopalvelu, joka listaa joulupukkipalveluiden tarjoajia. Sivustolle lisätään vain reilusti omalla nimellään esiintyviä pukkeja, jonka ylläpitäjät uskovat lisäävän sekä sivuston että siellä ilmoittavien pukkien luotettavuutta.
Palvelun avulla lapsiperheet ja muut joulupukin vierailua odottavat löytävät omalla paikkakunnalla toimivien pukkien yhteystiedot.

Joululaulut

Adventtina lauletaan kirkoissa Hosiannaa ja joulukuun aikana monissa seurakunnissa järjestetään erilaisia joululaulutilaisuuksia, joihin osallistumalla pääsee laulamaan rakkaimpia joululauluja. Erilaiset joulukonsertit kuuluvat joulun ajan kulttuuririentoihin.
Joululaulut kuuluvat myös kotien jouluun. Ne kuuluvat lapsuudessa saatuihin perinneaarteisiimme, joiden sanat ovat yleensä syöpyneet syvälle muistilokeroihimme. Jokainen muistaa lapsuudestaan kuinka joulupukille oli pakko laulaa ”joulupukki, joulupukki, valkoparta vanha ukki…” tai muuten ei lahjoja herunut.
Modernit joululaulut, iskelmät, ovat aikojen saatossa lisääntyneet ja niistäkin on tullut jo osa joulun musiikkiperinnettä.
Joululaulut saavat mielemme joulutunnelmaan. Ne herkistävät ja ilahduttavat joulunviettäjiä. Jos on saanut laulutaidon lahjaksi, sitä kannattaa käyttää. Ja joululauluja voi laulaa, vaikka ei ihan nuotilleen menisikään. Jos on kertakaikkisesti jäänyt vaille laulun lahjaa, muiden laulamista lauluista voi aina nauttia.
Jos pidät laulamisesta, hanki perheeseen ainakin yksi kirja, johon on kerätty tunnetuimmat suomalaiset joululaulut. Myös netistä voi kopioida laulujen sanoja monessa osoitteessa hakusanalla ”joululaulujen sanoja” tai osoitteessa www.suomalainenjoulu.fi.


Tiernapojat on vuosisatoja vanha suomalainen perinne, joka sai alkunsa Oulusta. Tämän perinteen soisi yleistyvän, mutta yleensä tiernapoikia näkee vain pikkujouluissa ja joissakin joulutapahtumissa.
Nuoret pojat ovat kautta aikojen hankkineet vähän joululahjarahaa kiertämällä esittämässä tätä laulunäytelmää, jossa on yleensä neljä henkilöä: kuningas Herodes, Murjaanien kuningas, Herodeksen palvelija Knihti ja Mänkki eli tähdenpyörittäjä.
Tarina kertoo itämaan tietäjien matkasta Jeesus-lapsen luo, kuinka julma kuningas Herodes surmaa kaikki pienet poikalapset toivoen siten saavansa hengiltä myös vastasyntyneen Jeesuksen, juutalaisten kuninkaan. Näytelmän kieli on säilynyt vanhahtavana Oulun murteena. Kullakin henkilöllä on vuorollaan omat laulusoolonsa. Väliin lauletaan yhdessä, väliin on myös puhetta. Näytelmän lopussa tiernapojat toivottavat hyvää joulua sekä pyytävät palkkiota esityksestään.
Jos tiernapoikien eli tähtipoikien tarina ei ole tuttu, kirjaudu netissä www.youtube.com,
hakusanalla Tiernapojat sieltä löytyy hienoja esityksiä.


Jouluvierailut

Joulun merkitys perheen juhlana korostuu siinäkin, että perinteisesti joulupäivänä ei lähdetty muualle kuin korkeintaan joulukirkkoon. Nykyisin tätä perinnettä ei enää tiukasti noudateta, mutta vieläkin vierailuille lähdetään vasta toisena joulupäivänä eli Tapaninpäivänä. Jos olet kiinnostunut tanssista ja liikunnasta, virkistyä voi perinteisissä Tapaninpäivän tansseissa, ulkona kelkkamäessä tai luistinradalla. Tapaninpäivä on myös kirkollinen juhla, se on pyhitetty kristillisessä kirkossa pyhän Stefanuksen muistolle.


Loppiainen 6.1.

Nyt viedään joulukuusi ulos ja joulukoristeet kerätään takaisin laatikoihin odottamaan seuraavaa vuotta.


Kaikkijuhlista.fi toivottaa maukasta ja rauhaisaa joulua kaikille lukijoilleen!