• aitienpaiva 645x320

Äitienpäivä

”Äidin sydän on lapsen luokkahuone”. (Henry Ward Beecher)

Sunnuntaina äitiä hellitään ja hemmotellaan aamusta alkaen. Kun lapset ovat pieniä ja asuvat edelleen kotona, äidille viedään aamukahvi vuoteeseen laulujen säestyksellä. Perinteisiinhän kuuluu, ettei äiti tiedä ollenkaan odottaa aamun yllätystä (vaikka tosi asiassa kuunteleekin sydän kurkussa keittiöstä kuuluvaa kilinää ja kolinaa). 

Lapset ovat päiväkodissa tai koulussa valmistaneet omin käsin kortin äidille, isommat ovat ostaneet kortin luultavimmin kaupasta. Äidille on hankittu myös kukkia ja lahja (suositellaan!)- ja luvattu ehkäpä hoitaa kaikki päivän työt muun perheenväen voimin (suositellaan!). 

Äitienpäivänä muistamme tietysti myös isoäitiä, mummia, mammaa, mummoa, mummua, maamoa, famoa, momoa…millä nimellä häntä sitten kutsummekaan. Niitä äitejä ja isoäitejä, jotka ovat jo poissa luotamme, muistamme vierailemalla haudoilla, sillä äiti elää lapsensa sydämessä ja muistoissa elinpäivien loppuun saakka.

Kaupungeissa on nykyisin varsin yleistä viedä äiti ja mummot koko perheen kanssa ravintolaan äitienpäivälounaalle.  Jos syödään kotona, tarjotaan myös hieman juhlavampaa ruokaa, jonka muu perhe luonnollisesti valmistaa!! 

Äiti ja isoäiti saattaisivat ilahtua myös äitienpäiväjuhlaan tai – konserttiin viemisestä. Pääasia on että äideillä on mukava päivä. 

MALJA KAIKILLE SUOMEN ÄIDEILLE JA ONNEA! toivottaa GANCIA

Äitienpäivän pitkä perinne

Suomessa äitienpäivää on vietetty aivan itsenäisyytemme alkuvuosista lähtien. Alun perin haluttiin erityisesti muistaa monia sodan seurauksena leskiksi jääneitä äitejä. Vuodesta 1927 äitienpäivää on vietetty kaikkien äitien juhlana toukokuun toisena sunnuntaina.

Äitienpäivä alkoi 40-luvulla saada myös virallisia piirteitä. Marsalkka C. G. Mannerheim myönsi jatkosodan aikana vapauden ristin kaikille Suomen äideille 10. toukokuuta v. 1942. Tämä erityinen huomionosoitus, presidentin päiväkäsky, on vieläkin kehystettynä maamme kirkoissa.

Vuodesta 1941 on vietetty valtakunnallista äitienpäiväjuhlaa, jossa presidentti on vuodesta 1946 alkaen palkinnut ansioituneita äitejä henkilökohtaisilla Valkoisen Ruusun ritarikunnan ansiomerkeillä. Vuodesta 1947 alkaen äitienpäivä on ollut virallinen liputuspäivä. 

Virallisesta luonteestaan huolimatta äitienpäivä on ennen kaikkea kotien ja perheen juhla. Ehkä se ainoa päivä vuodessa, kun äiti saa olla juhlien keskipisteessä, ja jolloin hän mahdollisuuksien mukaan saa ympärilleen kaikki lapsensa ja lapsiensa lapset.