Kattaus

Kaunis kattaus kruunaa juhlan

Siisteys on puoliruokaa, sanotaan ja kaunis kattaus silmänruokaa. Kun kaikki osiot on kattauksessa ajateltu ja harmonisesti yhteen sovitettu, isäntäväki voi ylpeänä kutsua vieraansa pöytään ja vieraat tuntevat olevansa tervetulleita. Kattaus ja sen yksityiskohdat määräytyvät tilaisuuden luonteen mukaan – ja sinun oman makusi mukaan. Uusien kattaustarvikkeiden (astiat, aterimet, lasit, liinat, servietit) hankkimisen yhteydessä kannattaa miettiä, miten ne sopisivat yhdistettäviksi jo olemassa olevien kanssa.

Liinat

Kattaus alkaa liinasta. Liinan väri ja kuosi valitaan juhlan mukaan, ja myös astioiden mukaan. Kuviolliset astiat vaativat yksivärisen liinan, valkoisen tai yksivärisen astiaston kanssa voi leikitellä myös liinan ja serviettien kanssa.

Juhlallisilla illallisilla väri on usein valkoinen tai ainakin yksivärinen (hennon beige, sininen, harmaa, roosa, keltainen, vihreä). Liina on yleensä juhlassa kankainen, mutta nykyisin on saatavana kangasmaisia ja laadukkaita, paksuja ”kertakäyttöliinoja”, jotka näyttävät upeilta pöydissä. Väri- ja kuosivalikoimakin on melkoinen.

Liinan täytyy olla sileä ja puhdas. Mankelointitaitosten silittäminen liinasta jakaa mielipiteet kahtia, tee niin kuin itse parhaaksi katsot; silitä tai jätä silittämättä.
Liinan tulee roikkua yhtä paljon kaikilta sivuilta eikä se saa ylettyä istuimen reunaa alemmaksi.

Lautasliinat eli servietit

Lautasliinaan pätevät samat säännöt kuin liinaan eli lautasliinat juhlan mukaan. Lautasliinoilla voi saada aikaan todella paljon ilmettä pöytään Juhlallisilla illallisilla myös servietit ovat kangasta ja yleensä samanväriset kuin liina ja kooltaan ainakin 40cmx40cm, jos niistä haluaa tehdä näyttäviä taitoksia. Myös lautasliinoja saa laadukkaina, kankaanomaisina ”kertakäyttöliinoina”.

Lautasliinan täytyy olla niin ikään moitteettoman sileä ja näyttävillä taitoksilla lisätään juhlavaa vaikutelmaa. Yksinkertaisesti taitetun lautasliinan voi koristella esim. lautasliinarenkailla tmv. Kovin kirjavakuosiset (ruudulliset, raidalliset, kukkakuvioiset jne.) servietit näyttävät parhahilta yksinkertaisesti taitettuina.
Lautasliina asetetaan joko lautasen päälle (ellei alkuruoka ole valmiina pöydässä), pöydälle haarukoiden viereen vasemmalle (leipälautaselle, salaattilautaselle).

Kukat, kynttilät

Kukat ja kynttilät koristavat juhlapöydän. Niiden värit soinnutetaan liinaan ja serviettiin. Kukka-asetelmat eivät saa olla liian korkeita eivätkä muutenkaan kookkaita istuvassa pöydässä etteivät ne estä vastakkain istuvien näköyhteyttä. Kynttilöitä täytyy valvoa kaiken aikaa. Muista varata kukat ajoissa, varsinkin suuriin tilaisuuksiin. Huomaa myös, että kovin tuoksuvat kukat eivät sovi ruokapöytään.

Peruskattaus istuvalla aterialla

Juhlavalle illalliselle on mukava kaivaa esiin perintöpellavat, – kristallit ja – hopeat, jos sellaiset löytyvät kaapistasi. Joka tapauksessa juhla-aterialla on miellyttävää, jos kaikki astiat, lasit ja aterimet ovat samaa sarjaa.
Jotta ruokailu sujuisi mukavasti, kullakin ruokailijalla täytyy olla riittävästi tilaa pöydässä (n. 60 cm). Kattaus riippuu tarjottavasta ruuasta ja juomista.
Juhla-aterialla, olipa se sitten lounas tai illallinen, voidaan käyttää katelautasta, joka saa olla pöydässä vaikka koko illallisen ajan tai sen voi ottaa pois ennen jälkiruokaa. Katelautasen ja ruokalautasen välissä käytetään nk. kateliinaa, joka estää lautasten kolinaa. Lautaset asetetaan parin sormenleveyden päähän pöydän reunasta.

Lautaset

Keittolautanen – keittolautasta ei panna pöytään, vaan keitto tarjoillaan sivupöydältä
Alkuruokalautanen – voi olla pöydässä ja kylmä alkuruoka valmiina lautasella
Pääruuan lautanen – tuodaan pöytään joko tyhjänä (lämmitettynä) jos lämmin ruoka tarjoillaan, pääruoka voi tulla pöytään myös valmiina lautasannoksena
Salaattilautanen – vasemmalle, voi toimia myös leipälautasena
Leipälautanen – vasemmalle
Juustolautanen – tuodaan pöytään juustojen kanssa
Jälkiruokalautanen – tuodaan pöytään valmiina tai jos jälkiruoka on tarjoiltava, tyhjänä
Kahvikuppi – tuodaan pöytään aterian päätteeksi
Huuhtelukuppi – tuodaan pöytään silloin kun sormet täytyy huuhtoa (ravut, artisokka etc.)

Lasit järjestyksessä oikealta vasemmalle

Vain neljä ensimmäistä lasia katetaan pöytään ja loput tuodaan kunkin ruokalajin yhteydessä. Jos snapsia on tarjolla, snapsilasi on ulommaisena kattauksessa. Sitten vesilasi, valkoviinilasi, punaviinilasi. Lasit sijaitsevat kattauksessa käyttöjärjestyksessä joko vaakasuorassa lautasen yläpuolella tai vinosti ylhäältä alas laskevassa jonossa.

Aterimet eli ruokailuvälineet

Alkuruoka-aterimet ovat aina pienemmät kuin pääruoka-aterimet. Haarukat katetaan vasemmalle piikit ylöspäin, veitset ja keittolusikka oikealle veitsen terä lautasta kohti ja lusikan pesä ylöspäin. Ensimmäisenä käytettävät aterimet ovat aina uloimpana.

Kastikelusikan paikka on oikealla vinosti lautasen yläkulmassa. Kalalle pääruokana voi myös kattaa erilliset kalahaarukat – ja veitset.

Jälkiruokalusikan paikka on lautasen yläpuolella pesä oikealla ylöspäin. Mikäli jälkiruokaa varten katetaan myös jälkiruokahaarukka, se asetetaan lusikan alapuolelle piikit oikealle osoittaen. Jos aterialla tarjotaan juustoja ennen jälkiruokaa, juustohaarukka ja veitsi asetetaan lautasen yläpuolella ja jälkiruoka-aterimet tuodaan vasta jälkiruuan yhteydessä.

Voiveitsi katetaan oikealle leipälautasen päälle suoraan/viistosti, terä lautasta päin. Mikäli kyseessä on pitkän kaavan illallismenyy, ruokailuvälineistä katetaan pöytään vain neljä ensimmäistä.

Oudot ruokailuvälineet

Etanapihdit- ja haarukka  ja hummerihaarukka ovat tavallisimmat oudot ruokailuvälineet kattauksessa. Etanapihdeillä pidetään kiinni etanaa, joka kaivetaan kuorestaan haarukalla. Hummerihaarukalla päästään hummerin saksien sisään kaivamaan liha.

Muuta

Pöydässä on hyvä olla myös suola/pippurisirotin ja juhlasta riippuen mahdollisesti salaattia varten öljy/viinietikkateline. Ne asetetaan keskelle pöytää kaikkien ulottuville (pöydän pituuden mukaan mahdollisesti useampi).

Istumajärjestys eli plaseeraus

Istumajärjestystä suunnitellessa yritetään ottaa huomioon esimerkiksi vieraiden ikä ja keskinäiset tuttavuussuhteet ja kaikki millä voidaan edesauttaa vieraiden viihtymistä keskenään.
Isäntä ja emäntä istuvat pöydässä yleensä pöydän päissä tai keskellä molemmin puolin. Jos emäntä hoitaa tarjoilua, hän istuu lähinnä keittiötä.

Kunniapaikat pöydässä ovat isännän ja emännän molemmin puolin.  Jos pöydässä on vain isäntä tai emäntä, kunniavieras istuu häntä vastapäätä. Sukujuhlissa suvun vanhimmat ovat kunniapaikoilla.  Kummit ovat kunniavieraita ristiäisissä ja häissä papin ohella.  Aviopareja ei pidä sijoittaa vierekkäin muulloin kuin kihlajaisissa ja häissä. Jos hääpari istuu yhteisessä pöydässä vieraiden kanssa, kunniapaikat ovat heidän molemmin puolin. Pappi tai suvun vanhin jäsen istuu morsiamen vieressä, sitten sulhasen äiti, ja morsiamen isä. Sulhasen vieressä istuu morsiamen äiti ja sitten sulhasen isä. Miehet ja naiset pyritään istumajärjestyksessä sijoittamaan vuorotellen. Virallisissa tilaisuuksissa istumajärjestyksen määrää vieraiden arvojärjestys (virka-asema, virkaikä, arvonimi etc.).

E- tai kampapöydässä isäntä ja emäntä istuvat fondissa, eli pitkän pöydän takana. Jos pöytiä on useita, isäntä ja emäntä istuvat eri pöydissä ja kunniavieraat heidän kanssaan.

Suurissa juhlissa on hyvä tehdä numeroitu pöytäkartta ja vieraslista, johon merkitään joko vain vieraan pöytä (tai tarkka istumapaikka). Pöydässä voi olla valmiina pöytäkortit tai sitten pöydän vieraat voivat hakea oman paikkansa vapaasti. Muista numerolaput pöytiin!

Plaseerauskortit eli pöytäkortit

Pöytäkorttiin kirjoitetaan vieraan nimi ja se asetetaan näkyvään paikkaan joko korkeimman lasin päälle tai vasten lasia. Saatavana on myös erityisiä pöytäkorttien pidikkeitä. Muodollisemmilla illallisilla korttiin voidaan merkitä myös titteli/arvo. Vapaamuotoisissa perhe- ja ystäväjuhlissa pelkkä etunimi riittää.

Ruokalistat eli menyykortit

Menyykortti on osa juhlapöydän koristeellista kattausta, mutta se kertoo vieraalle myös mitä ruokaa on odotettavissa.

Noutopöydässä voi molemmissa päissä olla vaikkapa valokuvakehykseen laitettu lista noutopöydän ruuista ja juomista.

Menyykorttiin merkitään joko ylös tai alas tilaisuuden luonne ja päiväys ruokalajit tarjoilujärjestyksessä ja niiden jälkeen juomat. Olutta ja kivennäisvettä ei merkitä menyykorttiin, mutta kahvi ja avec voidaan mainita.

Menyykortin voi kirjoittaa käsin tai koneella. Sen voi myös teettää tietysti kirjapainossa. Menyykortti voi olla vaikka kuivattu vaahteranlehti ja mitä ikinä teemaan soveltuvaa keksitkään.

Menyykortti sijoitetaan lautasesta vasemmalle joko leipälautaselle tai nojaamaan lasia vasten.

Vieraskirja

Vieraskirjaan kerätään muistoja juhlista ja vierailuista. Muista panna vieraskirja esille johonkin näkyvään paikkaan kaikissa perhejuhlissa. Paras paikka on eteisessä/sisään tulon läheisyydessä, johon vieras voi ”kuitata” käyntinsä joko tullessaan tai lähtiessään.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *